Nyt olemme miekan terällä ja tähän sen piti alun perinkin loppua, mutta ehkei lopukkaan. Sieluni lentää taivaalla loputtomalla loppuun asti... Ehkä tämä vain on tien pää tai yksi sivu kirjassa kirjoittamattomassa. Niin ja käännyttäessä ympäri tie alkaa uudestaan ja sivu kääntyy uuteen tyhjään kirjoittamattomaan... Jonkin salaisuuden silti näistä löydät jos alkuja tarkasti katsot, toisealla vain tuomittu olen minäkin kulkemaan ja taakkana halua olla en. Aika on uudistua.
Kuuletko sinä maailmankaikkeuden sydämen lyönnit, tunnetko ne tuulessa, hiljaisuudessa, musiikissa. Näetkö ne pilvissä, avaruudessa loputtomassa, hetkissä, näetkö ne tässä "Land of Anaka (Geoffrey Oryema)" tai sen takana. Kuuletko sen sir Martin Reesin kuudessa numerossa tai kvantti monopolissa.
Sisäinen sielunsivistys, ainoa asia joka voi pelastaa ihmiskunnan ja koko meidän rodun, maailman! Tätä edustuksellisensosiaaliliberaalihuuotodemokratian toimimattomuutta on turha viedä eteenpäin, sille nauravat vain pyövelit. Sen mitä voit viedä ja mikä ajastaan muuttaa on ihmisten sisäisen kuvan ajasta ja paikasta, joko voiman tai sivistyneen itsevaltiuden ja sisäisen sivistyksen avulla...
Elätkö sinä sivistyksessä vai idioluutiossa ja mitä sinä viet eteenpäin... Meidän ainoa toivo on avaruudessa, koska ajastaan ja paikassa tänne kehtoo olemme tuomittuna kuolemaan. Se aika ei ole tänään, se aika ei ole huomenna, mutta tulevaisuuden lapsia tähden se aika on nyt.
Olet minun veljeni, olet minun siskoni. En tahdo enää kuulla turhuuksien rovioista, en kuulla kaikenlaisia realytysarjoista ja turhista julkiksista joilla mielenne täytätte, en tahdo enää kuulla "uutistista" ja rahan ahneudesta sekä vääristellystä jotka viihdettä vain on, leipää ja sirkushuveja. En tahdo enää kilpailua, en tahdo enää ilkeyttä, en tahdo enää oman voiton tavoittelua, en tahdo enää taistelua, en tahdo enää itsekkyyttä, en tahdo enää typeryyttä, jos et sano mitään ja kauniilta vain näytä tai toisealta juopotelet ja möykäät tai rikot lakia niin eduskuntaan pääset niin sanotusti meitä edustamaan. En tahdo enää Teitä ketään.
Uskallatko sinä ottaa vastuu, tehdä päätöksiä ja olla niiden takana loppuun asti. Uskallatko lähteä kun on aika kääntää sivua, uskallatko olla eri mieltä, nähdä mitä vain yksi silmäinen näkee sokeiden valtakunnassa. Uskallatko hyökätä epäröimättä kun sen aika on, uskallatko taipua kuin paju myrskyssä. Uskallatko olla eri mieltä ja viedä omaa oikeutettua linjaa loppuun asti. Uskallatko ottaa vastuun kaikesta tappionkin hetkellä. Uskallatko etsiä sen mitä olet hävittänyt. Minkä viettien sinä annat ohjata itseäsi, millaisten oppittujen tapojen annat itseäsi viedä, millaisten ulkoisten "totuuksien" annat itseäsi sokaista.
Ymmärrätkö että tämä hiilipussi täynnä vettä ei ole luomakunnan kruunu? Ja se aika tulee aivan kohta vaikken haluakkaan olla mikään lopunaja profeetta. "Vain muutos on varmaa" sanoi edes mennyt kunnioitettava tohtori Topi Heikkurinen. Muutoksesta syntyy uusi tulevaisuus, joskus parempi tasapainoisempi tulevaisuus. Niin ja ettekä te lampaat te vähemmät mielet uskalla tehdä muutosta, puhutte vaan biodiversiteettiä ja pelkäätte muutosta hartioita painavalla lastilla kaukaa kivikauden aikojen. Ei se juustohöylä mihinkään vie muuhun kuin kurjuuteen... Ilma täynnä melskettä on kaukaisita maista, tuulen henkäys oksissa minäkin vain olen.
Mikäli me emme pysty uusiutumaan jäämme menneisyyden juoksuhautoihin näivettymään, haihtumaan pois. Kuin kirsikan kukat Japanin, hetken kauniina kukoista ja hiljaa haihtuu pois. Aina tieto lisää tuskaa, mutta silti pitää uskaltaa ja vain kun yössä yksin vaeltaa voi kaltaisensa kohdata, mutta vähiin käy kaltaiset kohdattavat, jopa äärettömässä ajassakin.
Kun aurinko menee kohti helvettiä ja kuu kohoaa korkealle vain hävitäkseen ikuisuuteen, on aika jättää hyvästit, jokaisen meidän kuoltava on, kaikki tuo tähtiin, historiaan jo on kirjoitettu, eikä se ole sinun syy. Te-gatana, käsi on miekka, voitko sen tuntea tai nähdä?
Mielipuoli saatan olla, mutta en puolimieli. Mikä sinä olet tässä ajassa?
-g
