Kylmä sydän

Kylmä pikku sydän, rakkautta ja vihaa vai musta mies valkoisten maailmassa... (Michael Kiwanuke)

Missä maailmassa sinä elät? Millaista maailmaa me kaikella jonninjoutavilla kirjoituksiaa luomme? Miksi niin paljon toiset muokkaavat vähempien mielien ajatuksia kaikenlaisilla värillisten lasien läpi muokatuilla ajatuksilla... ja nyt todellakin otan kantaa.. nuo vähempien mielien omaksumat ajatuksen muutavat maailmaa meidän niin sanotun toimimattoman edustuksellisen demokratian (katso millaiseksi demokratia oli alunperin tarkoitettu) kautta, koska suurin osa vähempien mielien valitsemista "pyrkyreistä" ei edusta asiaa, ei varsinkaan periaatetta, vaan minimaalista edun tavoittelua, seuraavaan vaalikauteen tähtäävää valintaa. Ei kuitenkaan yhteiskunnan parasta. Vennamona Veikko sanoi aikanaan että "kyllä kansa tietää", tosiasia on että kollektiivinen kansa ei tiedä yhtään mitään... ei kansalla ole kompetenssiä tietää. Yhteiskunta ja vähemmät mielet eivät ymmärrä edes omaa parastaan, eivätkä varsinkaan kausaalisuutta ja sen äärimmästä vastustamatonta lakia.

Vapaan taivaan alla ei ole turhia ajatuksia, ei kilpailua, ei mustasukkaisuutta, ei vääryyttä, ei pahuutta, on vain luonnon, maailmankaikkeuden laki. Se on ainoa paikka josta löytyy sivistys apinoiden ja susien maailmassa.

Minäkin joudun pyytämään demioneita antamaan olla, pyytämään vähemmän ajatuksia, pyytämään jättämään rauhaan.

Siltikään sinä et saat minua polvilleni, sinä et saa minua murtumaan. Toivottavasti He eivät saa sinuakaan. Toivottavasti sinä osaat ajatella omilla aivoillasi tässä kaikessa kurjuudessa vai onko tämä kaikkia tässä ajassa vielä hetken, tuo runojen ja saagojen paratiisi.

Onneksi minäkin, kaikessa ihmisvihaajudessani olen nähnyt hyviä, kunniakkaita ja periaatteen ihmisiä, vaikka vähemmistö heitä on... Kummassa kategortiassa sinä haluat olla ja miten me saamme muutettua tämä järjettömyyden..? 

Miksi ei voi olla sivistystä, sielun sivistystä, mielummin lämpö ja avualisuutta, sekä kaikille sama maailma... Muistettava kuitenkin on että velvollisuudet ovat jokaisella suuremmat kuin oikeudet. Apua tulee antaa, mutta vastiketonta saamista ei saa suvaita, se johtaa vain loisimiseen ja se ei ole sivistystä, eikä sitä yhteistä maailmaamme edistä.

Harsoisena hetkenä kevyt on mennä, mutta se ei koskaan sellaisena tule takaisin. "Kun rohkenee astua ulos valtavirrasta, saa kyvyn nähdä. Ja näkeminen, joka muuttuu tietoisuudeksi, alkaa muutta valtavirtaa."

-g